SOK ilmoitti tiistaina 18.8. mittavista muutosneuvotteluista. Kyse ei tietenkään ole vain AI:sta, mutta uutinen on hyvä esimerkki paljon suuremmasta muutoksesta, jota yrityksissä parhaillaan tapahtuu. Yhtiö kertoo samanaikaisesti nykyisten tehtävien mahdollisesta poistumisesta, uusien tehtävien syntymisestä ja monien tehtävien merkittävästä muuttumisesta. Lisäksi se haluaa purkaa liiketoiminnan johtamisen ja teknologisen kehittämisen välisiä raja-aitoja. SOK:n tapauksessa vaikuttaa ainakin ulospäin siltä, että muutosta tehdään ajoissa eikä vasta sitten, kun siihen on pakko.
Uutinen herätti minussa ainakin neljä kiinnostavaa kysymystä…
Ensimmäinen on organisaatiorakenne
Monet nykyiset organisaatiot on rakennettu maailmaan, jossa teknologia oli liiketoimintaa tukeva erillinen toiminto. Oli liiketoiminta ja sitten IT, data, digikehitys jne. Jos teknologia ja AI ovat jatkossa erottamaton osa lähes jokaista liiketoimintaprosessia, onko tällainen jako enää järkevä? Mielestäni liiketoimintajohdon AI-kyvykkyyden rakentamisen pitäisi olla nyt ykkösprioriteetteja. McKinseyn tutkimuksissa sama asia toistuu: AI-transformaatiota ei pitäisi johtaa teknologiahankkeena. IT voi ja sen pitää tukea transformaatiota, mutta liiketoimintajohdon täytyy johtaa sitä.
Toinen on ihmiset ja työn muuttuminen
Jokainen AI-transformaatio on samalla myös ihmisten transformaatio. AI:n ensimmäinen vaikutus ei välttämättä ole kokonaisen ammatin katoaminen. Todennäköisemmin tehtävien sisältä katoaa osa nykyisestä tekemisestä ja tilalle tulee jotain muuta. Kun AI ja agentit ottavat enemmän vastuuta toteutuksesta, koordinoinnista ja rutiinitehtävistä, ihmisten työ taas painottuu asioihin, joissa tarvitaan harkintaa ja vastuuta. Vähemmän suorittamista, enemmän ongelmien määrittelyä, päätöksentekoa, laadun arviointia ja kokonaisuuksien ymmärtämistä.
Tämä voi samalla muuttaa tiimien rakennetta radikaalisti. Tulevaisuudessa pieni erittäin osaava tiimi, joka osaa hyödyntää AI:ta tehokkaasti, voi saada aikaan saman kuin paljon suurempi organisaatio tänään. Samalla AI:n erityisyys aikaisempiin teknologiamurroksiin verrattuna on siinä, että se saattaa muuttaa myös organisaation koordinointikerrosta, eikä vain automatisoida yksittäisiä tehtäviä.
Kolmas on osaaminen ja kyvykkyydet
Jos organisaatio tarvitsee kolmen vuoden päästä aivan erilaisia kyvykkyyksiä kuin tänään, rekrytoidaanko ne ulkoa vai pystytäänkö nykyisten ihmisten osaamista kehittämään muutoksen mukana? Ja kuinka aikaisin tämä tarve pitäisi tunnistaa? Kun nämä uudet kyvykkyydet rakennetaan ajoissa, pystyy organisaatio kiihdyttämään teknologian avulla tapahtuvaa liiketoimintamuutosta ja suoriutumaan kilpailijoitaan paremmin. Kyvykkyydestä itsestään tulee siis selvä kilpailuetu.
Tässä on mielestäni olennainen ero AI:ta kokeilevan ja AI:n ympärille rakentuvan yrityksen välillä. Rakennetaanko organisaatioon pysyvää kyvykkyyttä vai rakennetaanko vain yksittäisiä AI-ratkaisuja? Jälkimmäisiä kilpailijat pystyvät ostamaan myös huomenna. Ensimmäisen rakentaminen taas kestää vuosia.
Neljäs ja ehkä se kiinnostavin on johtamisen kapasiteetti
Nykyinen organisaatio on yleensä rakennettu nykyisen liiketoiminnan pyörittämiseen. Siksi sen rakenteet, budjetointi ja vastuut alkavat helposti puolustaa nykytilaa. AI:n aikakaudella tämä voi olla ongelma. Tästä seuraa hyvin mielenkiintoinen kysymys, kuka yrityksessäsi suunnittelee organisaatiota, jota tarvitsette kolmen vuoden päästä?
Jäykkä toimintamalli ei sovi tähän tarkoitukseen. Pitäisi pystyä siirtämään ihmisiä ja panoksia nopeasti sinne, missä syntyy eniten arvoa. Pienten osaavien tiimien pitäisi pystyä tekemään päätöksiä ilman valtavaa määrää organisatorisia riippuvuuksia. Ja ennen kaikkea aikaa havainnosta päätökseen ja päätöksestä tekemiseen pitäisi saada lyhyemmäksi. Ehkä tulevaisuudessa yritysten suurimpia kilpailuetuja onkin niiden kyky muuttaa itseään nopeasti. Mikään yksittäinen liiketoiminnan osa-alue ei voi muuttua itsenäisesti vaan koko liiketoiminnan, teknologian, osaamisen ja organisaation pitäisi muuttua yhdessä.
Kysymykset johdolle:
- Kuinka nopeasti teidän organisaationne pystyy muuttamaan uuden mahdollisuuden päätökseksi ja päätöksen toiminnaksi?
- Ja mitä teette kasvattaaksenne organisaationne ”aineenvaihduntanopeutta”?
Antti Vienamo
Toimitusjohtaja & Lead Consultant
Digitaalisen liiketoiminnan moottori ja innovoija. Digihankkeiden johtaja isolla J:llä. Product Owner.
